Studio action 9.7.2010

8.7
Se oli siin torstaina viideltä kun mä läjäytin Arnoldille et tää hurricane lähtee kohta paahtamaan, stuffit autoon ja Mazda polttamaan moottoritietä. Ekan taipaleen jälkeen vielä Tikkarapidsilta lähti messiin mun gearit ja kahet kitarastyget.

Oli sit saatananmoinen homma läiskii ne skitat ja klikit ja hurputukset samoihin sessareihin. Tää vitun digiaika tiätsä. Kelaat sitä vidun klikkii ja joka iskun pitää erottua ku eskimon futismatsissa. Tissi. Joo no se project tuli hoidettuu aika tyylillä ja loppuilta haettiin jotain zen-fiilistä siihen - mä veikkaan et Arnold halus, et mä oikeesti kohistaisin mun kiväärit seuraavaa päivää varten, se sillee katteli. Mut en mä murhaa sillä draivilla, mä meen enemmän afgaanityyliin, tiätsä. Helvetin kovaan tyyliin. Mä otan aina isoimmat tykit ja luotan siihen et kyl ne siviilit juoksee alta pois.

9.7
Me oltiin perjantaina kympiltä siinä Watercastlella roudaamassa. Se mesta on parasta sielunmessuu, oh yeah. Ei mitään bullshittiä, ei hälinää, kaks kissaeläintäki löytyy, ja ite isäntä ei saatana herpaantus vaikka haudattas plutoniumia naapuritontille.
Studio-Arttu pisti Voimatyökaluihin(tm) uuen sessarin johon tuli klikit ja syntsat. Yleesä me muuten laitetaan klikkiraita jälkeenpäin mutta tässä oli nyt tällasta kaupallista painetta mege. Sit se kysy onko kohillaan. "Aletaan ampumaan saatana" ja punanen valo sytty (harmi ettei siellä ollu oikeesti semmosta flekkaa ja palosireeneitä ja). Mä en kauheesti trimmanu sitä puskaa ennen ku mä annoin sen räjähtää täyteen blossomiin. Eka biisi, työnimi Paskaperkele, TA-GHANG!, täys tähinä päälle jeah. Siinä on vielä semmonen triolikomppi jota mä oon monesti hiplannu treeneissä, nyt mä annoin sille 802:n paskalle runtua.

Sitte Conjuration race, tää oli tää neljän minuutin filli enne seuraavaa stygeä. Voi saatana miten monta ottoo. Vähän teknistä hulabaloota tuli kanssa käsiin tässä biisissä ku klikkiraita ei pysyny tahissa. Mutta se blasti on sikahauskaa, vähän ku ajaisit UAZilla pystysuoraa alamäkeä.

John Doe on sellanen kojoottibiisi, tosi himmee, vähän Ennio Morricone goes This is Sparta -tyyppinen ratkasu. Mä vedin sen minimaalisella statsilla, kaikki fillit meni vähän niinku siihen edelliseen raitaan. Muutama kelaus ja träkit oli pydessä.

Toinen urakka siltä istumalta oli sit tietenkin vetää ne skittalinjat styrkkareiden läpi. Kuulostaa helpolta ja helvetin helppoohan se onkin mut, SAATANA, VOI SAATANA, SE VITUN CONJURATION RACE. Kitarat oli varmaan pahimmillaan 5 sekuntia rumpulinjoista ulapalla. Mä tiedän ettei se ollu soitossa, me ei Arnoldin kanssa tehdä virheitä musiikissa, vaikka soitetaankin huumeissa. Mutta me tehdään virheitä editoinnissa, koska me editoitaan huumeissa. Kyllä siit jonkinnäköstä jälkeä tuli, kun ite kissavelho teki vähän magikkia.

Raidat tsekattiin vielä illallaki Arnoldin kanssa, kun skruuvattiin painevalvet auki parin bissen avulla. Korjattavaa ois aika paljon. Me keskusteltiin aika vakavasti, että tehtiinkö me virheitä, mutta tosiasiahan on että soittimet teki ne virheet. Noi hoituu muutamalla käsisäädöllä, Beat Detectoria mä en hannaa ku sillä on niin paska time. Nyt, palaillaan.

See u later, schoolgirl.

-Jukka-